Kesä, infra-alan sesonki, on jo käynnistynyt ja eri puolilta Suomea kuuluu uutisia vilkkaasta tarjouslaskennasta ja tarjottavien kohteiden hyvästä määrästä. Tästä alkaa joka vuosi alan intensiivisin vaihe, mutta tänä vuonna ehkä aktiivisemmin kuin edellisinä vuosina. “Jos nyt on taantuma, niin tämä saisi jatkua pidempäänkin”, kuului lausahdus eräältä urakoitsijalta.
Tämä kertoo myös siitä, että talvikaan ei ollut kovin huono alalla. Johtuvatko positiiviset uutiset siitä, että kertojat ovat pitäneet tarjousten hintatason alhaisena ja saaneet tällä tavalla itselleen paljon töitä pienellä leivällä vai siitä että heillä on käytössään jokin kilpailuetu toisiin urakoitsijoihin nähden?
Teknologiaa kaikkien käyttöön
Kilpailukyvyn parantamiseksi markkinoilla on jo usean vuoden ajan ollut digitaalisen rakentamisen palveluita kaikkien saatavilla, mutta vielä harvat ovat niitä ainakaan täydessä mittakaavassa hyödyntäneet. Suomen suuret infrarakentajat ovat olleet kehittämässä ja käyttämässä tekniikan tuomia palveluita jo usean vuoden ajan. Suurten urakoitsijoiden oma-aloitteisuus ja valtion tukemat kehityshankkeet ovat kehittäneet teknologiaa alan tarvitsemaan suuntaan.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että teknologian hyödyt on huomattu myös pienten ja keskisuurten tekijöiden joukossa. Työkoneiden koneohjausjärjestelmien myynti kiihtyy ja samoin alalla käytettävät sovellukset ja sähköiset työkalut yleistyvät. Teknologian hyödyt ovat konkreettisesti nähtävillä hankkeiden kustannustehokkuudessa ja näin ollen parantavat myös yritysten kilpailukykyä. Tämän päivän urakkakilpailuissa harva työ on tarjouskilpailun voittaneelle taholle lähtötilanteessa kultakaivos.
Hankkeiden kokonaiskustannukset määritetään suunnittelupöydällä, mutta toteutusvaiheessa suurimmat kustannukset syntyvät materiaalien hankinnoista ja itse työn tekemisestä. Materiaalien hintoja on vaikea saada paljon alhaisemmaksi, sillä niiden valmistuksen ja raaka-aineiden kustannukset kasvavat koko ajan. Sen sijaan työmaalla nähdään monesti odottavia työkoneita, tai töitä saatetaan tehdä kahteen kertaan virheiden tai puutteellisten suunnitelmien takia. Työn tekemisestä syntyvien kustannusten pienentämiseen ja työtehokkuuden parantamiseen uusi teknologia tarjoaa parhaat mahdollisuudet, kun mietitään, miten tuottavuudeltaan tiukoista urakoista voitaisiin saada kannattavia.
Ammattitaitoinen henkilökunta ja aktiivinen työnjohto ovat avainasemassa työn tehokkuudessa. Mutta entä jos työnjohdon aika ei perinteisin keinoin riitä työmaan tehokkaaseen pyörittämiseen? Koneohjausjärjestelmät ja tiedonsiirron sovellukset, jotka ovat helposti käytettäviä, auttavat ja helpottavat työnjohdon tehtäviä työmaalla toimiessa. Oikein hyödynnettyinä laitteiden ja sovellusten hankintahinta saadaan nopeasti takaisin työn tehostuessa.
Reaaliaikaista laadunvalvontaa
Tänä päivänä töiden toteutuksessa tilaajien tavoitteena on mahdollisimman korkea laatutaso edullisilla kustannuksilla. Tavoitellun laatutason saavuttaminen ja todentaminen perustuvat aina tilaajan ja urakoitsijan väliseen luottamukseen, vaikka valvoja työmaalla ahkerasti vierailisikin. Infrarakentamisen lopputuotteista suurin osa jää pinnan alle piiloon, eikä valmiista rakenteesta aina ulos päin näe, onko tuote suunnitelmien mukainen.
En halua maalata piruja seinille urakoitsijoiden luotettavuudesta tai laaduntuottamisesta, vaan korostaa tämän päivän tekniikoiden mahdollisuutta töiden reaaliaikaiseen laadunvalvontaan. Työt etenevät työmaalla vauhdilla eteenpäin ja perinteisellä tyylillä kartoitettujen tarketietojen saaminen valvojien ja tilaajien nähtäväksi voi usein viedä viikkoja aikaa. Tällä välillä työmaalla on ehditty tekemään jo monta työvaihetta kartoitetun työsuorituksen jatkoksi. Jälkikäteen tehtävät korjaukset ovat aina kalliita ja rikkovat lisäksi muut oikein tehdyt työsuoritukset virheellisen rakenteen ympäriltä.
Tilaajat vaativat urakoitsijoilta nykyään kattavampaa dokumentointia juuri rakenteiden toimivuuden varmistamiseksi. Urakoitsija puolestaan vierastaa kalliita ratkaisuja, jotka eivät suoraan vaikuta heidän tekemänsä tuotteen lopputulokseen, ja yrittävät keksiä keinon helpoimpaan tapaan täyttää tilaajan vaatimukset. Tästä syystä myös urakoitsijat ovat huomanneet sähköiset sovellukset ja uuden tekniikan tarjoamat edut ja mahdollisuudet laadunvarmistuksessa.
Julkisissa hankkeissa tilaajan toivoman avoimuuden ja kattavan laadunvarmistuksen saavuttamiseksi reaaliaikaisten sovellusten käyttö on jo arkipäivää. Toivottavasti yksityisen sektorin tilaajat heräävät tähän myös!
Yllä mainitsemani asiat pohjautuvat eri urakoitsijoiden kertoman lisäksi omaan kokemukseeni yksityisen puolen ongelmista alalla. Olen itse työskennellyt aiemmin työnjohtajana maarakentamisen parissa ja nähnyt, kuinka asioita voisi tehdä entistä tehokkaammin hyödyntämällä koneohjausta sekä reaaliaikaista tiedonsiirtoa ja laadunvarmistusta. Onneksi tällaisia vaihtoehtoja on jo olemassa ja uusia apuvälineitä tulee koko ajan lisää.
Myös pienet urakoitsijat voivat parantaa kilpailukykyään ottamalla käyttöön uusia teknologioita ja toimia samalla tavalla kuin suuret yritykset.
Kirjoitus on julkaistu alunperin Infrakit:n blogissa: https://infrakit.com/fi/digi-infrarakentamisen-taitekohta/
